Universumi lähetti jälleen muistutuksen siitä, ettei oikeasti kannata siivota. Ei kannata edes yrittää. Todennäköisesti kannattaisi lopettaa siististä kodista haaveilu, ja tämä blogikin saman tien.
Nimittäin pojan toinen sandaali on hukassa. Oikean jalan sandaali on pariton, hukassa, yksin. Vasemman jalan sandaali varmaan viettää bile-elämää Ibizalla. Tai sitten se on hautautunut taloyhtiön tonttia ympäröivään kaksimetriseen heinäviidakkoon. Mene ja tiedä. Tosiasia kuitenkin on, että sitä ei ole löytynyt torstaisen siivousurakan jälkeen. Viimeinen havainto siitä on tehty taloyhtiön trampoliinin luona torstai-iltana klo 17. Kaikkia asiasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä osoitteeseen jacaranda.tree83@gmail.com. Kaipaamaan ovat jääneet poika 3 v 8 kk:tta, sekä muut omaiset ja ystävät.
Koska olen vähän pihi äiti, ja tuhlaan vain omiin kenkiini, on pojalle ostettu kesäksi vain yhdet sandaalit. Tämä tarkoittaa, että meidän hikiporsas on hikoillut koko viikonlopun tennareissaan. Nyt mietin, pitäisikö järjestää vielä yksi suuretsintä, organisoida naapurin lapsista partiot, ja luvata löytöpalkkio jätskin muodossa sille, joka ensimmäisenä paikallistaa eksyneen kengän? Vai pitäisikö vain luovuttaa, ja käydä ostamassa alennusmyynnistä uudet sandaalit, ja toivoa, että ne menevät vielä ensi kesänä? Vai pitäisikö ihan tosissaan luovuttaa, todeta, että nyt on syksy ja hiiteen koko sandaalit, vaikka säätiedotus lupaakin taas torstaille +27 astetta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti