perjantai 21. helmikuuta 2014

Hiihtolomahommia

Tämä postaus kuuluisi mennä niin, että hehkuttaisin, kuinka ollaan oltu niin aktiivisia, ja on ollut tosi kivaa, ja niin lapset kuin aikuisetkin on nauttineet yhteisestä laatuajasta.

Siis oikeasti ollaan möllötetty kotona ihan samalla tavalla kuin alkuviikostakin. Lapset ovat katsoneet telkkarista Oktonautteja repeatilla, pelanneet tabletilla ja äiti on koomaillut ja yrittänyt saada jotain kotihommiakin tehtyä, ettei menisi ihan laiskotteluksi koko miniloma. Lapsilla on riesanaan aavistus taudin rippeitä, eikä mulla ole aikomustakaan lähteä imuroimaan meille influenssaa mistään pöpöpesästä, kuten HopLopista tai kylpylästä!

Sen verran on kuitenkin kevättä rinnassa, että pakkasin joulukoristeet pois. Heihei! Olen tänä vuonna ihan oikeasti ajoissa, koska viime vuonna pääsiäinen kolkutteli jo ovella, ennen kuin havahduin, että punaiset verhot ovat vähän last season...

Lisäksi tänään istutimme lasten kanssa chilejä ja muita siemeniä itämään.


Niin, ja vihdoin pääsin kokeilemaan jo kauan testilistalla ollutta pateleipää. Boostasin sitä kaura-spelttijauhoilla sekä täysjyvävehnäjauhoilla. Hyvää tuli!


tiistai 18. helmikuuta 2014

Ainekirjoitushaaste, osa 6: Ennen vanhaan




Ennen vanhaan, kun äiti oli pieni, oli moni asia ihan eri tavalla kuin nykyisin. Ja moni asia oli ihan samalla tavalla kuin nykyisin.

Kun äiti oli pieni, äiti käytti kangasvaippoja.

Kun äiti oli pieni, äidillä oli koliikki.

Kun äiti oli pieni, äidillä oli hassut ruskeat vakosamettiset vaunut.

Kun äiti oli pieni, äiti sai Uppo-Nallen, josta tuli äidin paras unikaveri.

Kun äiti oli pieni, äiti halusi aina pukeutua violettiin ja hameisiin.

Kun äiti oli pieni, äiti suuttui tosi helposti, jos joku asia ei onnistunut heti ensimmäisellä kerralla.

Kun äiti oli pieni, äiti leikki My Little Poneilla ja inhosi Tiineits Mjutant Ninja Töörtlesejä.

Kun äiti oli pieni, telkkarista tuli Maija Mehiläinen, Peukaloisen retket ja Tao-tao.

Kun äiti oli pieni, äiti toivoi joulupukilta tosi kovasti F1-sähköautorataa. Äiti ei saanut, koska äiti oli tyttö.

Kun äiti oli pieni, ei meillä ollut autoa.

Kun äiti oli pieni, äidin lempiruokaa oli maksalaatikko.

Kun äiti oli pieni, äiti halusi kasvaa isoksi.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tutustumiskäynti: Turun yhteispäivystys

Esikoisen tilanne alkoi vaikuttaa sen verran tukaltalta, että päätimme lähteä kokeilemaan Turun yhteispäivystystä. Se toimii uudessa T-sairaalassa ja palvelee useaa lounaissuomalaista kuntaa.

Tähän mennessä lapset ovat aina sairastuneet sopivasti klo 8 ja 20 välillä, jolloin olemme kääntyneet yksityisen lääkäriaseman puoleen. Omat muistoni ilta- ja yöpäivystyksestä ovat kultaiselta 90-luvulta, jolloin Tampereen Hatanpäällä jonotettiin sulassa sovussa kiukkuisten mummojen ja räyhäävien känniläisten kanssa.

Turun yhteispäivystyksessä ensimmäinen silmiinpistävä ero on jonotuksessa: lapsille on omat vuoronumerot triageen. Hoidon kiireellisyysarvion jälkeen lapsipotilaat pääsevät odottamaan omaan tilaan.

Lattiassa pikkupotilaita tervehtivät Ami Lindholmin veikeät "Ujot odottajat". Leluvalikoima koostuu perinteisistä Plaston traktoreista ja Duploista. Telkkarissa näkyy Sotsin olympialaiset.

Meidän reippaalle potilaalle oli kuitenkin omat viihdykkeet mukana. Kaiken kaikkiaan toiminta oli ripeää: olimme pihalla 1 h 20 minuutissa. Pojan vaivakin osoittautui vähemmän akuutiksi kuin mitä äiti luuli.

Tähän liittyykin ainoa valituksen aihe, joka mieleeni tulee. Yritin soittaa päivystyksen hoidon arviointiin n. 35 minuuttia. Jos puhelimeen vastattaisiin tai jos takaisinsoitto voitaisiin luvata alle 30 minuutissa, olisi tämäkin hieman ylihysteerinen äiti jättänyt turhan päivystyskeikan väliin. Kun autolla paikan päälle huristaa 10 minuutissa, on kynnys lähtemiseen suhteellisen matala.

Lopuksi kaikille pikkupoikien äideille vinkki. Jos SE on punainen, erittää jotain epämääräistä ja on pojan omien sanojen mukaan "törkeän kipeä", ei SE kuitenkaan ole vaarassa pudota pois tai vaurioitua pysyvästi. Kyseessä on tod.näk. balaniitti, joka paranee kylpemällä (5 krt. päivässä) ja antibioottivoiteella (silmätulehdusvoide).

Surrurr

Olen inspiraatioihmisiä. Tartun toimeen vain kun saan inspiraation. Siksi meillä kai on niin siivotonta: siivousinspiraatio iskee kovin harvoin.

Tänään ulkona on satanut vettä. Esikoinen on kuumeessa ja kuopus räkätaudissa. Mies on säbäpeleissä Turun toisella puolen. Lasten levätessä sohvalla non-stop Oktonauttien viihdytettävänä muniin iski ompeluinspiraatio. Kuopus on kasvanut yöpuvuistaa ulos ja kaipaa kipeästi sekä pöksyjä että paitoja. Kankaita olen hamstrannut alennuksesta ja tädiltä peritty, 70-luvun rautarunkoinen Singer odottaa keittiönpöydällä.

Ei muuta kuin surrurr!

perjantai 14. helmikuuta 2014

Äiti on nyt koneella

Siskonpeti-ohjelma on saanut varsin kahtiajakoista palautetta. Minä kuitenkin olen nauranut joka jaksossa, ja etenkin tämä some-äiti kirvoitti sellaiset kyynel-poskella-huutonaurut.


Ja kyllä, suustani on kirvonneet lauseet "äiti on nyt koneella!" sekä "mitä ihmeellistä siinä nyt on?" En kyllä myönnä kiillottaneeni perhe-elämän kuvaa ainakaan hirveästi FB:ssä, tosin en myöskään käytä sitä paskaviemärinä. Parasta huumoria on sellainen, johon pystyy samastumaan ja joka saa ehkä pienen omatunnon pistoksen aikaiseksi. Kiitos niistä Siskonpeti-naiset!

Valentinuksen päivä

Muistan miestäni tänään Valentinuksen päivänä tällä kortilla:


Blogin lukijoille toivotan hyvää ystävänpäivää, ja lupaan olla parempi blogiystävä heti ensi viikosta eteenpäin. Pus och kram! <3

torstai 6. helmikuuta 2014

Viikonloppubloggari

Näyttää pahasti siltä, että olen luisumassa viikonloppubloggariksi. Töissä on hektistä, arki on hektistä, viikonloputkin on melko hektisiä. Ehkä tämä on sitä, mitä ruuhkavuosiksikin kutsutaan. Kaiken lisäksi esikoisella on kasvukipuja, kuopuksella painajaisia, ja yöt menevät vuorotellen särkylääkettä ja syliä antaessa. Ja 20 cm:n levyisellä patjakaistaleella torkkuessa. Illat koomaillaan, pestään pyykkiä, laitetaan ruokaa, yritetään harrastaa liikuntaa ja osallistua jollain aivosolulla myös lasten touhuihin. Kieltämättä viimeisin on tarkoittanut parina viime iltana sitä, että esikoinen on päästetty pihalle leikkimään kavereiden kanssa, ja kuopuksen kanssa on pelattu sohvalla tabletilla ja samalla ihan vähän vaan lepuutettu silmiä...

Viikonloppuna on luvassa hupireissu risteilyn muodossa ihanien naisten seurassa. Jospa se auttaisi pään nollaamiseen (vaikkei varmasti univelkojen kuittaamiseen!).

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

TSI = Tee saatana itse

Käsi ylös, joka on saanut seinätarran kiinnitettyä ilman kiroilua, tarran repeämistä, niskan jumitusta ja päin honkia mennyttä sijoittelua. Nyt se käsi ylös, niin saan jupista kateellisena.

No niin, onneksi olkoon, olet varmaan saamarin ärsyttävän kärsivällinen ja superkätevä ihminen! *mutinaa, jupinaa"

Tähän väkertelyyn meni yli tunti, mutta ehkä siitä tuli ihan kiva.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Carneval

Rakkaat lukijat. Tämä tässä on rigatoni alla senese. Silkkaa hiilihydraattia ja tyydyttynyttä rasvaa, eli italialaisia makkaroita, prosciuttoa, brandya, kermaa ja parmesania. Ohje Tessa Kirosin "Twelve. A Tuscan cook book":sta helmikuun, karnevaalikuukauden kohdalta.

Tämä tässä on lasi italialaista punaviiniä, Donnici Castello Svevo Rossoa. Keskihintaista, Alkon myyjän suosittelemaa. Hyvää, mausteista, sopivan hapokasta.

Tämä tässä on brookie ja bourbonvaniljajäätelöä. Silkkaa suklaata, nopeita hiilihydraatteja ja tyydyttyneitä rasvoja. Tämä jälkiruoka on kielletty Suomen ravitsemussuosituslautakunnassa ja taivaassa, koska se on niin syntisen hyvää.

Ja tämä tässä on allekirjoittaneen maha sen jälkeen, kun kaikki ylläoleva on nautittu.

Näissä tunnelmissa sujui meidän lapsivapaa ilta. Dekadenttia lauantain jatkoa, toivoo Jacaranda.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Creative Commons -lisenssi
Tämän teos teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.